Kalliille tunnelille vaihtoehto

Tunnelisuunnitelman lähtökohta on väärä: katkaistaan toimiva liikenteen valtaväylä ja rakennetaan sen päälle kerrostaloja, kun muualla maailmassa puretaan taloja ruuhkautuneen liikenteen tieltä. Liikenne pakotetaan tämän vuoksi tunneliin Tammerkosken alle, 29 metrin syvyyteen Näsijärven pinnasta. Suorastaan hävettävää on, että hiljattain rakennetut Tammerkosken komeat sillat jäävät lähes tarpeettomiksi. Syntyy ”Hiljaiset sillat”-elokuvan tamperelainen versio. Tampellan pitkää tunnelia on alusta asti hyvin perustein vastustettu eikä vain joidenkin ”kaikkea vastustavien” toimesta vaan asioita vakavasti harkitsevien kansalaisten toimesta. Tehtyjen kyselyiden mukaan pääosa kaupunkilaisista haluaa Rantaväylän maan pinnalle.

Kaupunginvaltuusto päätti silti yli vuosi sitten erittäin epävarmoin taloudellisin perustein ja omituisen yksimielisesti, että Rantaväylän asemakaavoitusta ja tiesuunnittelua jatketaan niin sanotun pitkän tunnelin vaihtoehdon mukaisesti. Silloin esitetty tunnelin kustannusarvio 140 milj. euroa on pahasti alimitoitettu. Sillä on vain haettu perusteita rantarakentamiselle. Kaikkia rakentamiskustannuksia ei ole edes otettu huomioon puhumattakaan tunnelin suurista käyttökustannuksista. Jos Tampellan tunneli tehdään samaan turvallisuus- ja laatutasoon kuin Moron mainostama Södra Länkenin tunneli Tukholmassa, niin sen rakentamiskustannukset vähintään tuplaantuvat nykyisistä arvioista. 140 milj. euron lisähinnan ainoita maksajia olisimme silloin me tamperelaiset. Tämän lisäksi tunnelin suuret käyttökustannukset juoksisivat yötä päivää läpi vuoden toisin kuin pintavaihtoehdossa lumenauraus- ja hiekoituskustannukset yhä lyhenevinä talvinamme. Tunnelin suurten käyttökustannusten takia pitäisi ehdottomasti selvittää sen elinkaarikustannukset eli mitä tunneli tulisi kaikkine kuluineen maksamaan esim. 20 vuoden aikana.

Tunneliratkaisu aiheuttaa suuria kustannuksia myös sen takia, että rannan kerrostaloilta on päästävä sekä Rantaväylälle että keskustaan. Tämä edellyttää monimutkaisen ja kalliin eritasoristeyksen rakentamista Naistenlahteen ja siihen liittyen Lapinniemeen johtavan sillan purkamista ja uudelleen rakentamista. Edelleen ranta-asukkaille on rakennettava kallis Ratapihankatu, että he pääsisivät suoraan keskustaan ja että keskustasta päästään tunneliin. Sekä Naistenlahden eritasoristeyksen että Ratapihankadun kustannukset ovat vain tunneliratkaisuun liittyviä kustannuksia. Jos valittaisiin pintavaihtoehto, ei tarvittaisi kumpaakaan. Nykyiset liittymät riittäisivät pienin parannuksin, koska liikenne niissä on hyvin vähäistä. Tunnelin aiheuttamaksi menetykseksi voidaan laskea lähes käyttämättömiksi jäävien siltojen korkea jäännösarvo.

Myös hankkeen rahoitussuunnitelma on hyvin suhdanneherkkä kaikilta osiltaan kuten parhaillaan voimme todeta rakentamisen pysähtyessä kuin seinään. Nykytilanteessa YIT ei liene kovin hanakka maksamaan Ratinan tonttihinnoilla arvioitua osuuttaan. Odotettavissa on kaupungin verotulojen väheneminen ja samanaikaisesti menojen kasvu. Eikä kukaan tiedä kuinka pitkä alkaneesta lasku- suhdanteesta tulee. Valtioltakin heruu rahaa vasta vuosien kuluttua, joten korkomenojakin tulee.

Lopullista päätöstä tunnelin rakentamisesta ei ole vielä tehty. Jos tai kun sen kustannukset nousevat liian korkeaksi kustannusarvioon verrattuna, voidaan puhaltaa peli poikki. Mitä sitten? Kun on kysymys Tampereen resursseihin katsoen erittäin suuresta investoinnista, kannattaisi elvyttää henkiin liian aikaisin hylätty pintavaihtoehto ja kehittää sitä edelleen tunnelisuunnitelman rinnalla. Silloin valtuusto ei olisi vain yhden ainoan kyllä tai ei -vaihtoehdon varassa asiasta lopullisesti päätettäessä. Asialla alkaa olla kiire, kun tunnelihanketta viedään vauhdilla eteenpäin. Pintavaihtoehdon kehittelyssä kannattaa ottaa huomioon eläkkeellä olevan kaupungininsinööri Kauko Lehtosen ehdotus väylän viemisestä Sepänkadun ali, jolloin ei tarvittaisi edes ns. lyhyttä tunnelia. Pintavaihtoehto tarjoaa valtuustolle kunniallisen mahdollisuuden luopua rannan tärvelemisestä korkeilla kerrostaloilla sekä ahdistavan pitkän ja syvän tunnelin rakentamisesta.

Kauko Lehtilä
Diplomi-insinööri
Pyynikin tiekilpailun voittajaryhmän jäsen